tiistai 28. helmikuuta 2017

Open 17.1

Meninpä sitten osallistumaan CrossFit Openeihin ja tein harjoituksen  17.1. Periaatteessa se on tavallinen 20 minuutin Metcon, mutta on siinä kuitenkin eri fiilis. Tunnelma ja kilpailusta johtuva jännitys toivat kyllä oman leimansa tilanteeseen. Kiva, kiva!
Vielä nauratti tässä vaiheessa... ;)

Millainen treeni oli?

 

Pitkä ja hapenottokykyä vaativa.
Treeni/kilpailu sisälsi seuraavat toistot:
  • 10 dumbell snatch
  • 15 box over burpees
  • 20 dumbell snatch
  • 15 box over burpees
  • 30 dumbell snatch
  • 15 box over burpees
  • 40 dumbell snatch
  • 15 box over burpees
  • 50 dumbell snatch
  • 15 box over burpees
 Happi ei meinannut riittää millään. Tempasut oli ihan ok, käsipaino oli 20 lbs (9,09kg) ja ehkäpä pikkasen liian kevyt minulle. Tässä en väsynyt. Mutta nuo burpeesit laatikon yli. Voi jee... Kunto on ihan syvältä, joten piti jaksottaa burpeet viiden eriin, ja ottaa happea ihan kunnolla niiden välissä. Kyllä taas tuli kirottua vuosien liikkumattomuus hornan tuuttiin treenin aikana.

Treeni oli simppeli

Oliko tavoitteita?

Ensimmäinen tavoite oli selvitä hengissä...ja tosena tavoitteena oli saada ainakin puolet toistomäärästä tehtyä annetussa ajassa. Yllättävää kyllä, minulta jäi aikaikkunan puiteissa ainoastaan 15 viimeistä burpeesia tekemättä!
Kolmantena tavoitteena oli etten telo itseäni. Siispä skaalasin boksin ylitykset askeltamiseen (koska en uskalla hypätä) sekä tein tempasut rauhallisella tahdilla. En nimittäin ollut ikinä ennen tehnyt tempasua käsipainolla aiemmin. Treenikaverit ja valmentaja neuvoivat kuitenkin oikean tekniikan ennen alkua, joten ihan hyvin sen meni. Olkapäät ja selkä on kunnossa! Ei jumeja eikä kipuja havaittavissa. *tyytyväinen*

 

Kannattiko?

 

Ehdottomasti! Olipa siinä vaan kunnon fiilis kun tuomari laskee toistot vieressä, ja itse pitää keskittyä vain suoritukseen... ja hengittämiseen. Ja jotenkin se "yhteisöllisyys" ja kilpailufiilis vei mukanaan. Olipa vaan tosi hienoa.
Kun salilla alkoi näkyä julisteita tulevista Openeista emmin - että voinkohan ilmoittautua kun en osaa kaikkia liikkeitä, enkä jaksa välttämättä tehdä kaikkea mitä pitää. Suurin kiitos mukaan houkuttelusta kuuluu treenikaveri Annalle! Hän sanoi ettei kannata ottaa liian tosissan, että otetaan se hauskana kokemuksena. Hyvä muistutus tällaiselle superkilpailuhenkiselle ihmiselle. Joskus voi tehdä asioita ihan vaan kokemuksen ja hauskuuden vuoksi! :)
Boksin yli burpeeseja tuli tehtyä komeat 60! (tavoite oli 75)

Mitä tästä opin?

 

No ainakin sen, että tällä pohjakunnolla on ihan turha kuvitella ihmetekoja. Yritin nimittäin sunnuntaina parantaa tulosta.  Palautuminen ei ollut riittävä (ainakaan näillä kilometreillä ja kunnolla) siihen että yrittää uutta ja parempaa tulosta kahden päivän sisällä ensimmäisestä yrityksestä. Parempi vaan antaa kaikkensa ensimmäisellä kerralla ja olla siihen tyytyväinen.
Pitää muistaa oma ikä, lähtötaso ja tavoitteet. Myös suorituksen aikana. :)
Täti on vähän väsynyt 20 minuutin jälkeen

Mitenkäs jatko?


Alkuviikon teen normaali treenit, mutta torstaina on matalasykkeistä ja venyttävää vuorossa. Perjantaina nimittäin on seuraava osa(kilpailu) - 17.2. Mitähän silloin tehdään - jaiks? Olen kirjannut  CrossFit Leaderboardiin tuloksenkin. Onpahan sitten jotain mihin verrata ensi vuonna :)
Täti kuntoon :)

lauantai 18. helmikuuta 2017

Viisi viikkoa - viisi treeniä

Olen ilmoittautunut mukaan CrossFit Open 2017-kisaan. Toiset hinkuaa Boston maratonille ja toiset Tukholmaan juoksemaan. Jotkut haluaa pyöräillä Vätternin ympäri tai hiihtää Vaasaloppetin tai Finlandiahiihdon. Noh, minä haluan osallistua Crossfit Openiin! Ja se alkaa ensi viikolla - jaiks!

Miksi CF Open 2017?

Minuahan purasi Crossfit-kärpänen viime kesänä, kun katsoin Netflixiltä dokumentin Fittest On Earth 2015, jonka aiheena on Crossfit Games. Laji näytti niiiiiin pähkähullulta ja vaativalta (ja toisaalta yksinkertaiselta) että oli pakko ottaa asiasta selvää. Niinpä menin Onrampkurssille elo-syyskuun vaihteessa - ja olin koukussa.  Ihan alusta saakka tavoitteena on ollut osallistuminen Crossfit Openiin.  

Olen siis harrastanut lajia vaatimattomat puoli vuotta, edistynyt osassa asioita, ja toisissa töpötän ihan  paikallani. Tänä vuonna joudun skaalaamaan varmaankin kaikki lajit, ja se on ihan ok. Turvallisuus ja oikeat liikeradat on tärkeintä, eikä oma kuntokaan ole vielä kohdillaan. Pidemmän aikavälin tavoite on vuoden 2018 CrossFit Openit. Niihin aion osallistua tosissani ja saada kaikki lajit tehtyä Rx:nä, eli skaalaamatta. Olisihan se hienoa, kun saisi kaikki suoritukset tehtyä niin kuin pitääkin!

Mikä on Crossfit Open?

Openit on kisat/karsinnat joihin kaikilla on mahdollisuus osallistua. Ne järjestään joka vuosi ja niistä parhaat pääsevät Regionalseihin (aluekisat) ja sieltä karsitaan maailmanmestaruuskioihin, CrossFit Gameseihin. Openeihin osallistui viime vuonna maailmanlaajuisesti yli 300.000 ihmistä! Suurin osa osallistujista on tavallisia crossfit-harrastajia, joille tarjoutuu mahtava mahdollisuus testata omaa kuntoaan ja kestävyyttään. Karsinnat kestävät 5 viikkoa ja ne alkaavat ensi perjantaina!

Miten karsinta toimii?

Karsintalajit julkaistaan joka perjantai (aamuyöllä Suomen aikaa), ja ne pitää olla suoritettuna ja kirjattuna seuraavana maanantaina tiettyyn kellonlyömään mennessä. Edellisvuosien lajeja pääsee katsomaan täältä Crossfitin sivuilta tai yuotubesta.

Suoritukset voi tehdä Rx (eli skaalaamatta ja määrätyillä painoilla) tai skaalattuna, eli omalle tasolle sovitettuna. Mutta ei ne skaalattunakaan helppoja ole. Kyllä ainakin tämä täti saa kyllä punnertaa ihan tosissaaan. Openeissa on eri luokat miehille, naisille ja eri ikäryhmille. Itse osallistun 45-49-vuotiaisiin. Jokaisella kisaajalla on "tuomari" joka hyväksyy tai hylkää suoritukset / mittaa ajan/ laskee toistot. Tulokset syötetään sen jälkeen tulospalveluun. Ja jos tähtää regionalseihin, jokainen suoritus pitää vielä kuvata ja tallentaa tietyllä tavalla. 

Onko tavoitteita?



Tavoitteena tänä vuonna on saada kaikki lajit suoritettua jotenkin - skaalattuna tai ei, mutta suoritus on saatava kirjattua jokaisesta 5 lajista. Ensi vuoden kisohin ajattelin treenata aika tosissani. Ei, en kuvittele, että pääsisin Regionalseihin tai Openeihin, mutta tietyt sijoitukset esim. Suomen ja Euroopan listalla on kyllä mielessä! Pitäähän sitä katsoa mihin viiskymppinen kroppa pystyy jos tavoitteellisesti treenaa!! :)

maanantai 30. tammikuuta 2017

Kolmas ja neljäs viikko sekä liikuntatilitys

Mun käy aina näin!
Saan kirjoitettua kahden viikon ajan ruokailut ylös, mutta sitten lipsuu ylöskirjaaminen. Onneksi en kuitenkaan lipsutellut ruuan kanssa. En vaikka oli yksi kehityspäivä ja kokouspaikassa oli hurjan hyvä buffettilounas jälkiruokineen tarjolla.
Palaveripaikan aamupala

Kasvispainotteista ruokaa lisättynä puhtailla proteiinilähteillä on ollut listalla näiden kahden(kin) viikon ajan. Nälkä ei edelleenkään ole ollut vieraana - ei edes herkkunälkä. En osaa sanoa johtuuko ruokavaliosta, mutta olen nukkunut tammikuun ajan paljon paremmin. 
Vihreät tekee hyvää keholle

Liikkumassa kävin jokaisena arkipäivänä. Pari viikkoa sitten, torstaina, kävin ensimmäistä kertaa painonnoston tekniikkatunnilla ja voi ihme miten siitä olikaan hyötyä. Minulla kävi sellainen onni, että järjestyi oma opettaja koko tunniksi. Siinä käytiin tempausta läpi ja jokainen liikkeen osio analysoitiin ja harjoiteltiin läpi. Tempaus kokonaisuudessaan aukesi minulle. Onha tempasuja tehty tunneilla, mutten tekniikkaharjoittelu ei ole pahasta. Painonnosto=tekniikkalaji!
pitkin lattioita...

En ole liikunnallisesti tippaakaan lahjakas. Päinvastoin. Monivaiheiset liikesarjat on tosi vaikeita oppia. Koordinaatio ei vaan pelaa ja kaikkien osion hahmottaminen kokonaisuudeksi tuottaa vaikeuksia -huh. Mun pitää saada tehdä toistoja riittävän hitaasti ja riittävän usein. Näin liikesarjat menee paremmin perille lihasmuistiin. Liikkeiden nimet, liikeradat ja tekeminen ei vaan natsaa helposti yhteen. Kai se sitten tässäkin on niin, että hitaasti hyvä tulee?
Aika inhottava liike - kokeilkaapa vaikka!

Mutta Crossfit tehoaa. Joka ikinen päivä kroppa on "kipeä". Joko jotain lihasta tai kehon osaa kiristää tai lihaksisto on muuten vaan väsyneen ja uupuneen oloinen. Vaan ei haittaa! Voimaa on tullut selkeästi lisää, ja kestävyyskin on kehittynyt. Yllättävää miten kunto kohenee. Tekeminen ei kuitenkaan helpotu - yhtä rättipoikkiväsynyt ja hikinen olen jokaisen WODin jälkeen. Mikä on kyllä hauskaa! Tuntee että tekee kropalla sellaista mihin se on tarkoitettukin.

Olihan minulla viime viikon torstaina myös PT-tapaaminen. Etukäteen olin pikkasen skeptinen, mutta ohjaaja oli kyllä  hyvä ja lyhyen haastatteluhetken jälkeen hän laittoikin minut koville. Treenissä oli perus vatsalihasliikkeet, kyykyt ja slamballit, mutta sitten piti vielä "apinatelineessä" kokeilla käsien varassa roikkumalla etenemistä. Olin epäuskoinen - ei t o d e l l a k a a n  onnistu oli mielipiteeni. Eipä mitään, tuumasta toimeen ja kokeilemaan... ja voi ihme! Etenin kokonaiset viiden puolan matkan! En ole pystynyt tähän edes tenavana!
apinateline- pitäiskö ottaa tavoitteeksi kulkea päästä päähän?
Joten, taas paasaan tästä asiasta: menee paikalle ja anna liikkumiselle mahdollisuus. Kroppa pystyy ihmeellisiin asioihin!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Edistystä tavoitteissa

Oikeasti. Sain tehtyä ensimmäisen leuanvedon. Nätti se ei ollut, mutta tein sen! Ja tein vielä monta ykköstoistoa sen jälkeenkin. Koko tiistaipäivän olin pelkkää hymyä - vitsit, mä sain sen!
ylätaljan painopakka

Mitä tästä opin?

No sen, että mitään tuloksia on turha odottaa ilman työtä. On ihan turha seisoa leuanvetotangon alla ja sanoa etten mä saa yhtään leukaa. Ja sitten kokeilee - ja toteaa, "kato nyt, en saa". Ja sitten kokeilee uudestaan vaikkapa puolen vuoden päästä - ja taas toteaa ettei saa sitä. Ilman että on harjoitellut yhtään!

Sitä pitää h a r j o i t e l l a . Eikä siihen ole oikoteitä (ellei ole superlahjakas, ja niitä suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole!) Näin toimistotyöläisenä ei hirvittävästi (siis ollenkaan) tule harjoitettua ko liikkeeseen vaadittavia lihaksia työpäivän aikana. ;)

Olen harjoitellut kuten "Leuanveto" postauksessa kerroin. Tiistai ja torstai aamuisin olen kiltisti tehnyt vaakavetoja, hyppyleukoja negatiivisella laskeutumisella, roikkumista ja ylätaljavetoja. Sen lisäksi pystypunnerruksia painojen kanssa. Istuen ja seisten. Ja se on tuottanut tulosta. Saan ihan yhden kokonaisen tehtyä!

Yhden leuan saamista ei kannata vähätellä. Siinä kuitenkin nostetaan käsi- ja selkälihaksilla koko oma paino! Ja sen kun tekee ensimmäisen kerran niin sen kyllä muistaa. Syksyllä en päässyt edes puoleenväliin, vaikka kuinka rimpuilin ja kiskoin. Nyt saan leuan tangon yli - niukuinnaukin, mutta saan kuitenkin.

Ensi viikolla lisään ohjelmaan kuminauha-avusteiset perusleuat ja renkailla tehtävät false grip-vedot. False grip-vedossa (mikähän lie se onkaan suomeksi?!) voimistelurenkaista ei pidetä tavallisella sormi-puristusotteella kiinni, vaan paino lepää enemmänkin ranteilla. Näin esimerkiksi muscle-upin onnistuminen on lähempänä. Iso kiitos tästä harjoitusvinkistä kuuluu Crossfit Jyväskylän Mila NurmiselleMuscle up (palomiespunnerrus) on tärkeä liike Crossfitissa, ja varsinkin jos aikoo kilpailla. Sen onnistuminen on monella haaveena ja tavoitteena Se vaatii sekä taitoa että tekniikkaa. Liikkeestä ja sen tekemisestä löytyy paljon hyviä tutoriaaleja yuotubesta. Suomenkielinen "avaus" aiheesta on esimerkiksi Voimavahtilan sivuilla täällä.
Alkukevään tavoitteena on kuitenkin nämä perusleuanvedot. Sekä tekniikka että toistomäärä. Tavoitteena on saada ne 5 tehtyä putkeen, ilman avustusta, ja ilman kippausta (heiluntaa). Eli tiistai- ja torstaiaamut on varattu edelleenkin leuoille. Hommaa riittää!

(kuvakaappaukset on salilla ottamistani harjoitusvideoista)

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Miten raportoin Kivelää jatkossa?

Nyt on vielä lunta ja routaa maassa, joten Kivelässä ei juurikaan tapahdu mitään. Käydään viikonloppuisin, yleensä sunnuntaina tarkastamassa että paikat on kunnossa, lämmitetään pönttöuuneja ja suunnitellaan, suunnitellaan ja suunnitellaan. Remontti etenee keväämmällä. Eikä taimenkasvatustilojakaan ole vielä rakennettu, joten kasvatuspuolikin on aika hiljainen.
Tähän pläntille tulee kasvutunnelit

Mutta älkää huoliko. Kyllä se toiminta kohta alkaa! Ja kun se alkaa, niin se tapahtuu ihan eri tavalla kuin ennen!

Kivelälle avataan omat verkkosivut, blogi,  instagram-, facebook-, pinterest-, ja snapchat-tilit, ja on siellä Twitterkin varattu ihan varmuuden vuoksi (vaikken vieläkään tiedä mitä sinne laittaisin). Eli domain ja tilit on jo varattu - mutta tyhjyyttä huutavat. :) "Jonkun" pitäisi tehdä jotain...ja se joku olen minä.

Olen menossa WordPress-kurssille ensi viikolla. Kurssi kestää muutaman viikon, mutta luulen että parin kerran jälkeen saan jonkinmoisen sivun avattua. (ja kai sen saisi ilman kurssiakin, mutten jaksa opiskella tätä aihetta itsekseni - on niin paljon muutakin opeteltavaa)
Kasvun ihmettä viime vuodelta

Aika innoissani ja tosissani olen - suunnitelmia on niin paljon, samoin tekemistä. Logot ja visuaalinen ilme alkaa hahmottua - mutta vielä on paljon "hämärää".  Nimen ja osoitteet kerron sitten kun yritys on rekisteröity. Nyt jännitetään meneekö nimi läpi! (pitäisi kyllä mennä - mutta ikinä ei voi olla varma)
Omaa satoa <3

Eli uudessa blogissa tulee olemaan juttuja Kivelän remontista, peltohommista, taimien kasvattamisesta, ruuan kasvattamisesta, kasvatustulosten jalostamisesta, ruuan laitosta ja kaikesta mikä siihen sitten liittyykään.
Aurinko korkeimmillaan joulukuussa

Koitan sitten jossakin vaiheessa siirtää vanhat Kivelä-postaukset sinne uuteen... harjoitusta sekin. Mutta siis...vielä joutuu odottamaan muutamia viikkoja. Laitan kyllä tänne blogiin tietoa sitten kun informoitavaa on! Ja tottakai sivupalkkiin tule pysyvä ohjaus niille, joita Kivelä kiinnostaa enemmän kuin mun crossfit-harrastus :)

Niin, ja siis tämä blogi tulee pysymään enemmän harrastuspainotteisena - vähän crossfit-blogina. Enkä ajatellut vaihtaa nimeä tälle.  Energiaa ja innostusta on jakaa vaikka koko maailmalle. Tuntuu siltä, että kaikki on mahdollista. Kohti ääretöntä ja sen yli!